Samuli Putro Kouvolassa ja Korjaamolla

Kuva: Melissa Mäntylä

 

Elämäni voisi sanoa olevan melko mallillaan, kun mennyt viikonloppu oli fanitussellainen Samulin bändin mukana Kouvolassa ja Korjaamolla ja huominen Kerkko Koskinen Kollektiivin keikka Lahdessa jatkaa euforiaa vielä hetken. Sen jälkeen onkin tiedossa pieni tauko keikkareissaamisesta ennen Mururockia ja Samulin kiertueen päätöskeikkaaSeinäjoen Rytmikorjaamolla .  Mutta nyt vielä hetkeksi menneen viikonvaihteen tunnelmiin.

Kouvolan keikkareissu alkoi positiivisella yllätyksellä: House of Rock osoittautui sijainnistaan huolimatta pelättyä paremmaksi paikaksi ja erityisesti henkilökunnan asiakaspalveluasenne ansaitsee kiitokset. Saavuimme paikalle  juuri parahiksi kesken soundcheckin. Harvinaista herkkua ja aina yhtä mielenkiintoista päästä seuraamaan muusikoiden työtä varsinaisen shown ulkopuolella.

Varsinainen Fanitytön superhymy koettiin, kun äänitsekkailun jälkeen itse artisti Samuli ja kosketinvelho Tuukka kävivät moikkaamassa meidän pöydässä. Ihania miehiä, tuli heti tervetullut ja arvostettu olo.  "Yhdessä hetkessä lausuttu kiitos voi kaikua kuukausia" (Älkää unohtako toisianne)

Keikka oli jälleen (tietenkin) myös mainio ja setissä oli tasaisesti sekaisin uutta ja vanhempaa tuotantoa. Eniten hämmennystä aiheutti Kellot kappelin avausbiisinä. Parin keikan perusteella (Korjaamolla oli yhden biisin paikkaa lukuunottamatta sama setti) se ei oikein toiminut. Ensimmäisten tahtien pitäisi lyödä kuulijalle luun kurkkuun ja illan rokkibileet käyntiin. Hitaampien biisien luomia suvantopaikkoja tarvitaan setissä myös, mutta alussa se tuntui lähinnä himmailulta.

Hyviä vaihtoehtoja aloitukseen olisivat esimerkiksi kesän keikoilla avausbiisinä kuultu Milloin jätkät tulee, edellisen levyn kiertueen avannut Arktiseen limboon tai jokerikorttina ilahduttavasti settiin palannut Siri ja Kanttu. "En tiedä hevonvitunhelvetin vertaa, mut jaksan kelata ja huolissaan olla" on tahatonta elämänfilosofiaani melko usein.

 Korjaamon keikan jälkeen oli Kouvolan myrskyä paremmat saumat moikkailulle.. Halattiin keikkaseurani kanssa Samulia ja yritin saada Mikosta irti jotain ensi vuoden työkuvioistaan, mutta lopputulos oli vain kasa spekulaatioita: ehkä Maijan uuteen bändiin, ehkä joku tv-projekti tai jotain ihan muuta. Paljastusten sijaan Mikko sai yllytettyä mut lähtemään vielä joskus Ouluun keikkareissulle. Ei järjen hiventäkään, mutta fanitus.

Fanityttö Heidi