Olin lauantaina viettämässä naistenpäivää UN Womenin järjestämässä hyväntekeväisyyskonsertissa Savoy-teatterissa. Illan tuotto ohjattiin naisten aseman parantamiseen ja heidän osallistamiseensa maailmassa. Pelkästään hyvällä asialla oleminen olisi ollut jo hyvä syy Fanitytölle saapua paikalle, mutta varsinainen syy oli halu nähdä Maija Vilkkumaa livenä Kerkko Koskinen Kollektiivissa. Kollektiivin uutta biisiä Tallinnan-lautta (Maijan loistava teksti!) on tullut kuunneltua perjantaista asti repeatilla Spotifysta. Myös Emma-gaalan veto oli hyvä. Siistiä nähdä Maija pitkästä aikaa musiikin parissa, sillä musiikki on aina ollut itselleni se rakkain ja elämyksellisin kulttuurimuoto.
Musiikki on parasta livenä (harva esiintyjä tai biisi on livenä kirjaimellisesti huono) ja kansanedustaja Silvia Modigin juontamassa naistenpäivän konsertissa esiintyikin monta huippunimeä housebändin säestyksellä. Itse keskityin konsertissa pelkästään nauttimiseen, joten kuvia en ottanut (paitsi pari pikselimössöä kännykkäkameralla itselleni muistoksi) ja artistien esiintymisjärjestyskin saattoi olla eri. Toivottavasti en unohda kommentoida kenenkään esitystä, olitte kaikki ihania! Seuraavassa siis lyhyet kommentit illan esityksistä oman muistini varassa:
Kuningasidea
Kuningasideasta mukana olivat laulajat sekä saksofonisti ja bändi esitti hittinsä Enemmän duoo ku sooloo sekä hitaamman Tiikerililja, jossa saksofonisti vaihtoi soittimensa poikkihuiluun. Ensimmäisen biisin sanoma yhteistyön tärkeydestä sopi loistavasti illan teemaan ja toinen biisi toimi rauhallisuudessaan hyvin konserttisaliympäristössä. Letkeää meininkiä, hyvän fiiliksen musiikkia.
Vuokko Hovatta
Letkeästä fiilistelystä siirryttiin herkkään tunnelmointiin, kun Vuokko Hovatta esitti kaksi biisiä, joiden teksteinä toimivat Aulikki Oksasen runot. Vuokon heleänkaunis ääni pakotti kuulijan keskittymään ja olemaan läsnä.
Tästä alkaa porukka, joiden esiintymisjärjestyksestä en ole satavarma:
Hanna Pakarinen
Hanna esiintyi bändin sijaan pelkän pianistin kanssa ja esitti koskettavan kappaleen Nyt on mun vuoro ja rempseän biisin Menen kaljalle. Ennen ensimmäistä biisiä Hanna puhui rohkaisevia ajatuksia itsearvostuksesta: ehkä maailman toimivin ympäristö psyyken parantamiseen. Toinen biisi toi iltaan menoa ja meininkiä: ei olusia vaan rehellisesti kaljaa. Hannan energinen esiintyminen miellytti selvästi myös muuta yleisöä.
Paula Vesala
Paula Vesalan astuessa lavalle odotin salaa jotain PMMP-klassikkoa. Sitä ei tullut vaan sen sijaan Paulan oma käännösbiisi musikaalista sekä englanninkielinen coveri artistilta, jota Paula sanoi ihailevansa suuresti. Valitettavasti ehdin unohtaa hänen nimensä, vaikka tästä jälkimmäisestä vedosta enemmän pidinkin.
Kerkko Koskinen Kollektiivi
Kerkko Koskinen Kollektiivin tullessa lavalle odotin automaattisesti heidän vetävän uuden biisin, kuten Emma-gaalassakin. Maestro Kerkko Koskinen, Maija, Vuokko, Paula ja bändi esittivät kuitenkin Kollektiivin vanhempaa tuotantoa, biisin nimeltä Laura Palmer. Versio toimi, vaikka jäin silti vähän kaipaamaan uutta sinkkua. Niin hyvältä se on kuullostanut kotona kuunnellessa, että olisi ollut kiva kuulla se myös livenä.
Maija Vilkkumaa
Fanitytön sydäntä lämmitti erityisesti, kun Maija nousi lavalle myös soolona. Hän esitti pari vanhempaa tyttöteemaista kappaletta ( Ei saa surettaa ja Ingalsin Laura ) ja kertoi välissä vanhemman tyttärensä kanssa käymästään keskustelusta naistenpäivän merkityksestä. Maijalla on poikkeuksellinen kyky kertoa arkipäivän sattumuksista hauskasti, hihittelin hiljaa. Hänen viimeisimmän soolobändinsä kitaristi Mikko Kosonen oli Samuli Putron mukana Rukalla keikalla ja väitän kuulleeni eron varsinkin Ingalsissa. Todennäköisesti kyse on kuitenkin vain Fanitytön tottumuksesta.
Toni-Marie Iommi
Konsertin kansainvälinen vahvistus oli kaunis laulajatar Toni- Marie Iommi. Omaan korvaani hänen äänensä kuullosti hämmentävän paljon aiemmin esiintyneeltä Hanna Pakariselta. Kaksi kaunista biisiä ja herttainen nuori nainen.
Erin
Erin esitti omasta soolotuotannostaan neljä biisiä, jotka kukin kertoivat naisista, jotka eivät sovi kiltin ja herttaisen tyttösen muottiin. Erin puhui aiheesta myös välispiikeissä ja samaistuin hänen lievään kapinahenkeensä. Auktoriteettien tahdon vastustaminen ei aina ole tyhmyyttä tai ilkeyttä vaan joskus se osoittaa kykyä ajatella itse. Erin sytytti minut ja muun yleisön vahvasti.
Koko porukka
Viimeisenä koko esiintyjäporukka esitti version Ultra Bran hitistä Minä suojelen sinua kaikelta. Naiset, joiden puolesta lauantaina konsertoitiin tarvitsevat kaiken mahdollisen suojelun ja tuen kotimaissaan vääryyksien kitkemiseksi.
Konsertin jälkeen jäimme toisen Maija-fanin kanssa odottelemaan narikkaan, josko Maija ehtisi moikkaamaan. Lopulta päädyimme kuitenkin ulos bäkkärin oven eteen odottelemaan ja seuraamaan muutaman esiintyjän röökitaukoa. Lopulta onneksi Maija tuli halaamaan ja moikkaamaan pikaisesti. Sain annettua fanilahjan ja otettiin yhteiskuva, josta tuli yksi onnistuneimmista vuosien varrella otetuista. Kiitos tuhannesti vielä, toivottavasti et myöhästynyt mistään! Tapaamisen jälkeen suuntasin kotiin odottamaan innolla uusia kohtaamisia.
Fanityttö Heidi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti