Keikkareissun selviytymispaketti osa 1: Matkalle mukaan

Hartaasti, siis erittäin hartaasti, odottamani keikkaputki on viimein alkamassa! Ohjelmassa on Samuli Putroa kolmesti: tällä viikolla Suomipop-risteilyllä ja Helsingissä Tavastialla ja ensi viikolla Lahdessa Finlandia-klubilla. Joku on tällä hetkellä lievästi sanottuna täpinöissään..

Omaa muistiani virkistääkseni ja muiden keikkadiggareiden keikkareissuja parantaakseni aloitan muutaman kirjoituksen sarjan aiheesta "Miten ennen keikkaa, keikalla ja sen jälkeen on mahdollisimman kivaa?".  Ensimmäisessä osassa ollaan lähtötäpinöissä: kerätään kamppeita kasaan ja fiilistellään tulevaa.

Seuraavassa lista asioista, jotka ainakin kannattaa ottaa mukaan:

Keikkaliput ja passi/muu henkilöllisyystodistus
Ehkä itsestäänselvyyksiä, mutta joiden unohtaminen on katastrofi varsinkin silloin, jos keikka on kauempana. Kukaan ei halua jäädä oven taakse vain oman hajamielisyytensä takia, joten pidetäänhän myös kaverin muistamisesta huolta ja tarkistetaan tarpeeksi monta kertaa lompakosta, että ainakin oma lippu on mukana.
Lippua ei muuten kannata säilyttää pyörimässä laukussa kovin kauaa ilman taskua tms., menee nopeasti huonoon kuntoon. Sarjassamme "Älä tee niin kuin minä teen vaan tee niin kuin minä sanon" -asioita, sillä omat lippuni näyttävät aina rotansyömiltä. Aina niillä on silti sisään päästy.

Tarpeeksi rahaa, myös käteistä
Vaikka keikalle voi ennakkolipun omistaessaan lähteä suht persaukisena (ne tuopit ja shotit voi jättää ostamatta), kannattaa rahaa varata ainakin narikkaan ja kulkemisiin. Narikkaa varten riittää muutama euro käteistä, mutta jos suunnitelmissa on ostaa fanituotteita tai niitä juomia, taskuun on syytä varata ainakin seteli tai pari.
Katteellinen Visa Electron on myös paras ystävä siinä vaiheessa, jos olet sattunut myöhästymään viimeisestä junasta Järvenpäästä Helsinkiin. Siinä vaiheessa kohtalotoverit kasaan, soittamaan taksia, kulut tasan ja omaan sänkyyn nukkumaan. Paluumatkaa suunnitellessa kannattaa myös ottaa huomioon, että keikat alkavat yleensä 15-30min myöhässä. Jos tarkoitus on vielä haalia nimikirjoituksia tai yhteiskuvia esiintyjien kanssa, aikaa saa varata lisää tunnista kahteen.

Kamera
Keikkamuisto on kiva tallentaa myös kuvien muodossa, joten kamera, jossa on akku ladattuna, on ihan hyvä idea. Jos tarkoitus on ottaa vain pari räpsyä, kännykän kamera riittänee, mutta pidempään kuvattaessa voi puhelimen akun kanssa tehdä tiukkaa. Keikkapaikasta riippuen järjestelmäkamerat saattavat olla kiellettyjä.

Fanitustavarat
Tämä osio on varsin henkilökohtainen: toisilla (kuten itselläni), näille varataan oma reppu ja joku toinen ei välttämättä ota mitään. Jos haluaa nimikirjoituksia niille kannattaa kauppakuittien sijaan varata oma vihko (kovakantinen ei rähjäänny reissussa niin nopeasti) ja tinneritussi tai kuulakärkikynä on myös hyvä varuste, jos ei ole varma idolinsa kantavan nimmaritussia mukanaan. Lisäksi mukaan voi ottaa fanilahjoja tai jotain muuta omalle fanitukselleen ominaista.

Avaimet ja kännykkä
Elämää on myös keikan jälkeen, joten kotiavaimet on aina ihan hyvä ratkaisu ja kännykkä keikkaseuran saavuttamiseen, jos kadotatte toisenne tungoksessa. Vaikka tunnustaudunkin melko pahaksi some-addiktiksi, keikka on ehkä ainut paikka, jossa en twiittaa tai facebookkaa.

Muut
Jos alan luetella jokaisen ripsivärin ja vaatekappaleen erikseen, tää kirjoitus paisuu ihan holtittomasti, joten tyydyn toteamaan: ota mukaan kaikki, mitä luulet tarvitsevasi ja varaudu yllätyksiin. Esimerkiksi vaihtovaatteet voi yön yli kestävällä reissulla (tai muutenkin) olla ihan mukava asia, jos joku sattuu kaatamaan kaljat niskaan tai taivaalta tulee jotain kastelevaa asiaa vaakatasossa. Maalais- tai kaupunkilaisjärki käyttöön tässä vaiheessa.

+
Salliva ja positiivinen asenne
Fanittamisen on tarkoitus olla hauskaa ja useimmiten asiat eivät mene suunnitelmien mukaan. Kaiva siis itsestäsi kaikki positiivisuuden ja joustavuuden rippeetkin, niin kaikilla on parempi olla. Keikalla on vähintään yksi ääliö satavarmasti, mutta älä anna sen tai kenenkään muun pilata iltaasi. Yleensä asioilla on tapana järjestyä jotenkin lopulta. Ethän ole maksanut siitä, että saat vittuuntua huolella?

Pakkaillessa (ja tätä kirjoittaessa) on kiva fiilistellä sitä musiikkia, jota on keikalle menossa diggailemaan. Spotifysta tällä hetkellä levyversioita ja aiemmin tänään Youtubesta livevetoja. Keikalle mennessä on kiva tuntea esitettävät biisit, mutta tässä tapauksessa tarvetta tutustua ei ole ollut enää aikoihin. Nyt kyse on vain tunnelman nostattamisesta: torstai, tule jo!

Tässä ensimmäinen osa keikkareissun selviytymispaketista, toinen osa tulee toivottavasti vielä ennen torstaita ja kolmas varmaan viikonloppuna keikkaraportin kanssa.

Mukavaa viikkoa!

Fanityttö Heidi