Faniuden intohimo

Katsoin Jari Sarasvuon talkshowta, jonka aiheena oli tällä kertaa intohimo. Ohjelmassa Melissa Mäntylä kertoi suhtautumisestaan seksiin ja Veeti Kallio huumehuuruisen menneisyyden ja onnellisen nykyelämänsä kontrastista. Lisäksi ohjelmassa oli mukana Ranskaan hurahtanut Irina Björklund ja identtiset kaksoset, jotka puhuivat yliluonnollisten ilmiöiden kuten peikkojen havaitsemisesta. En jaa seksielämääni avoimesti muille, minulla ei ole huumemenneisyyttä ja peikkojakin olen nähnyt vain lastenohjelmissa, mutta intohimosta tiedän sentään jotain. Nimittäin faniuden intohimosta.

Wikipedia määrittelee intohimon voimakkaaksi haluksi. Itse lisäisin määritelmään vielä sen, että intohimossa halu on niin voimakas, ettei näe muita vaihtoehtoja elää. Intohimon nimissä on valmis uhraamaan kaiken seurauksista välittämättä. Vaikka intohimoinen fanittaja olenkin, olen korkeintaan joutunut uhraamaan intohimon nimissä osittain uskottavuuteni ihmisenä. Minua ei ole esimerkiksi irtisanottu töistä tai koulusta intohimon takia, kuten Melissalle on käynyt.

Olen siis päässyt vähällä, mutta kyllä jokainen vähättelevä kommentti on silti sattunut syvälle. "Rauha, muija!" tarkoittaa sitä, että minun pitäisi piillottaa oma tapani elää vain säilyttääkseni kasvoni muiden silmissä. On annettu ymmärtää, että minut hyväksyttäisiin kyllä, jos en olisi tällainen fanityttö. Muuten olet varsin jees, mutta. Valitettavasti minusta ei voi ottaa vain maitoa: on ostettava samalla koko lehmä. Niille ihmisille, jotka sen ostoksen ovat tehneet, en voi olla muuta kuin erittäin kiitollinen. Te nostatte ylös, kun dissaajat yrittävät lyödä alas. Kiitos. <3

Suuri intohimo nähdään usein ongelmana, virheenä. Miksi et voi olla normaali? Miksi sinusta tuli tuollainen? Omallekin fanitukselleni syitä on haettu rakkaussuhteiden puutteesta, traumaattisesta lapsuudesta ja ties mistä muusta. Täten voin vannoa, että lapsuuteni oli onnellinen ja rakkauttakin on kyllä riittänyt. Fanius on ainoastaan tapa, jonka olen kokenut itselleni parhaaksi tavaksi elää. En paikkaa sillä minkään surkean elämän jättämää aukkoa, se ainoastaan antaa minulle enemmän. Olisin paljon onnettomampi ilman.

Intohimo ei aina ole suinkaan silti positiivista eikä fanius tee tästä poikkeusta. Joskus menee överiksi ja voi sitä parkumisen määrää siinä vaiheessa. Ne hetket ovat niitä harvoja tilanteita, kun kyseenalaistan koko fanittamisen järkevyyden. Ulkopuolisten tuomitsemisen pystyn vielä jollain tasolla sulkemaan suloisen kuplani ulkopuolelle, mutta fani-idoli-suhteen häiriintyessä pahemmanlaatuinen helvetti on irti.

Faniuden intohimo vaatii myös vastaanottajaltaan halua ja kykyä käsitellä asiaa. Ehkä joskus jopa innostumista koska fani innostuu, vaikkei itseä niin innostaisikaan. Kaltaiseni intohimoinen fani on vaikea ihminen, mutta joka ei toivottavasti unohda maksaa kokemaansa hyvää takaisin. Roikkuu rasittavuuteen asti, mutta on aina innokkaana paikalla sinä vaimeimpana kriitikkona, muiden innostajana. Vaatii saada kaataa legot lattialle ja ryhtyy rakentamaan toivottavasti jotain, josta on molemmille paljon iloa.

Intohimoista viikonloppua!

Fanityttö Heidi